Puskuri

Aina välillä olen maininnut, että joku kirja on yöpöydälläni jonossa. Ja sitten ei niistä kuulu enää mitään. Miksi ei jono etene? Mikä on ongelma? Siis sen lisäksi, että kirjastosta joka kerta tarttuu mukaan kasa kirjoja, jotka tietysti kiilaavat jonossa kärkeen.
Ehkä syynä on tämä:

"Yöpöydän" jono on kohtuullisen kokoinen. Ja osa on vielä tyttären jonossa hänen huoneessaan.

Täytyy sanoa, että oikein odotan kesää, jolloin emme käy kirjastossa.
Silloin on aikaa lyhentää jonoa.

Miksi emme käy kesällä kirjastossa? Lähinnä siksi, että se on silloin lauantaisin kiinni, ja arki-iltaisin tulee turhan kiire ehtiä kirjastoon. Me kun emme asu varsinaisesti kirjaston naapurissa.






Mutta me ei masennuta vaan raivataan jonoon tilaa lukemalla:

Shetland-sarjan ensimmäinen teos. Vaikka luin kirjat väärässä järjestyksessä, ei se juurikaan tahtia haitannut. Oivallista kerrontaa tuulisilta saarilta.

Kirjavassa kammarissa oli mukava haaste: Kotimaista kirjallisuutta ja keskiluokan kuvausta.. Paljon sopivia kirjoja löytyy heti ensi lukemalla omasta jonostani:
- Honkasalo: Eropaperit
- Hämeen-Anttila: Alastonkuvia, Kolmastoista lapsi, Päivänseisaus
- Härkönen: Ei kiitos
- Jalonen: Kuvittele itsellesi mies
- Snellman: Safari club
- Pulkkinen: Raja, Totta

Ja lista kasvaa varmasti vielä monella kirjalla kun seuraa mitä muut ovat haasteeseen lukeneet.