Läckberg on aina vaan hyvä. En paljasta juonta, mutta takuuvarmaa ruotsalaisen dekkariperinteen sarjaa jatketaan. Vielä pitäisi Saarnaaja ehtiä lukemaan. On jo yöpöydän pinossa.
Lapsettomuus, lääkehoidot, murhe, ahdistus ja ahneus. Niistä se soppa taas syntyy.
Suomalaista välillä. Lönnroth ja puolalainen kuurupiilo.
En ollut näitä aika pitkään aikaan lukenut, ja muistui taas mieleen miksi.
Noiden ruotsalaisten jälkeen ei ehkä kaikkein suotuisin paikka vertailulle. Ilotyttöbusineksessä pyöritään, joten eihän siinä hyvin voi käydä.....
Tämänkin kirjailijan tuotannon lukemisen aloitin näköjään loppupäästä, kun kirjaston viikon lainoissa tuli tämä vastaan. Heräsi kuitenkin halu lukea sarja kokonaan: miksi henkilöt toimivat keskenään niin kuin toimivat. Hyvää juonenrakennusta, eikä poliisikaan ole yli-ihminen.
Tämä tiiliskivi tarttui mukaan kirjastosta, lähinnä kauniin kantensa ja jostakin blogista lukemani arvion perusteella.
No ei tämä huono ollut, joskin pikkuisen alkaa tympiä kirjan rakenne:
välillä mennään 2000 - luvulla ja välillä 1200 luvulla ja sitten on kehitetty linkki näiden välille. Tätä on käytetty jo niin monesti. Tämä on kyllä varmaan enempi oma henk. koht ongelmani; on tullut luettua aika paljon tälläisiä historia+nykyhetki kirjoja, ei niinkään tämän kirjan ongelma.
Mitä Koraanissa kirjoitetaan ja tarkoitetaan rakkaudella on tässä kantavana teemana, ja lisäksi nykyhetken sovellus. Koostaan ja aiheestaan huolimatta kirja on nopea ja kevyt lukea, ei pidä pelästyä.
Tästä on puhuttu ja kohistu paljon, ja kirjan luettuani kallistun siihen suuntaan, että ehkäpä kirjailijan edellisen suomennoksen takia.
Viime vuoden suuri tapaus oli Siilin eleganssi, ja tämä on kirjoitettu sitä ennen, joskin suomennettu vasta nyt. Hieman petyin ensituntumaan, sillä kirja on sanget ohut (siis fyysisesti), mutta sisältö on kyllä hyvä. Juoni, jos sitä niin voi kutsua, on hyvä ja virkistävän erilainen, ja synnytti ajatuksia. Mikä on elämänmittaisen ponnistelujen tulos, mitä me loppujen lopuksi kaipaamme ja muistamme, millä on ollut eniten merkitystä? Ja kuinka erilainen onkaan meidän oma kuvamme itsestämme verrattuna siihen, miten muut meidät näkevät. Mikä on ponnistelujemme hinta?
Niin, käsityöblogi...
Peitto etenee hyvää vauhtia, viimeiset 3 kerää ja viimeinen rivi ruutuja on työn alla. Salpausselän kisoja katsellessa tullee valmista. Sitten laitan myös asiaan littyvän kuvan, lähinnä todisteeksi itselleni että jotakin valmistuu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti